Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian politiikka Suomessa

Esa Härmälä, Ylijohtaja, Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomi ja Ruotsi ovat energiaintensiivisiä maita. Energiaa kuluu Suomessa noin 350 TWh vuodessa. Raskasta puu- ja metalliteollisuutta on paljon. Suomessa käytetäänkin enemmän energiaa per henkilö kuin muissa maissa. Hallitus on tehnyt päätöksen energiatehokkuuden parantamisesta. Tavoitteena on, että vuonna 2050 Suomessa kuluu energiaa enää 200 TWh vuodessa. Tähän tavoitteeseen pyritään pääsemään uusilla innovaatioilla ja tekniikan kehittymisellä, energiatehokkuussopimuksilla sekä neuvonnalla. Itse energiantuotannossa on huikeasti mahdollisuuksia parantaa energiahävikkiä.

Energiantuotannon ja käytön tehostamisen poliittiset ohjauskeinot tällä hetkellä:

-          Hallituksen päätös Energiatehokkuuden parantamisesta 4.2.2010

-          Uusien tekniikoiden tutkimus ja kehitys

-          Erilaiset ympäristömerkit

-          Energiatehokkuussopimukset (teollisuus, yritykset, valtio, viljelijät…)

-          Energia-auditoinnit

-          Energiatehokkuutta lisäävien investointien tuet teollisuudelle jne.

-          Energiatehokkuutta lisäävien investointien tuet rakentamiselle ja korjausrakentamiselle

-          Informaation jakaminen ja neuvonta

-          Julkisen hallinnon energiatehokkuuden suuntaviivat

-          Uusi lainsäädäntö (energiayhtiöt, rakennussektori)

-          Energiaverot

Ministeriön tavoite on lisätä vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian käyttöä 20 %, jolloin uusiutuvan energian osuus energiantuotannosta kasvaisi 38 %:iin. Suunnitelman mukaan lisäyksestä lähes puolet tulisi puuenergiasta. Härmälän mukaan tämä on mahdollista, sillä energialaitokset pystyvät käyttämään puuta yhä enemmän ilman suuria investointeja, puuta on saatavilla ja sen korjuuketjuihin ei tarvita valtavia investointeja energiakäytön lisäämisen vuoksi. Muu uusiutuvan energian lisätuotanto tulisi 6 % tuulienergiasta, 15 % lämpöpumpuista, 16 % liikenteen biopolttoaineista (parhaillaan on meneillään kolme biodiesel projektia) ja 15 % muista energialähteistä kuten vesivoimaloiden tehostamisesta, biokaasusta, pelleteistä, aurinkoenergiasta ja metsäteollisuuden sivutuotteista.