Maitotilojen biokaasutuotanto Tanskassa

Thorkild Qvist Frandsen, AgroTech, Tanska

Tanskassa uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut tasaisesti vuodesta 1980 lähtien. Tuotetusta energiasta viidennes on uusiutuvaa energiaa. Tuotetusta uusiutuvasta energiasta lähes 70 % tuotetaan erilaisista biomassoista kuten oljista, puusta ja jätteistä.  Tanskan hallitus on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä puolet (ja pitkällä tähtäimellä kaikki) maatiloilla syntyvä lanta menee energiantuotantoprosessiin, pääasiassa biokaasulaitoksiin. Tavoitteeseen on matkaa, sillä vuonna 2010 vain 6 % lannasta toimitettiin biokaasulaitoksiin. Syy siihen, miksi Tanskassa keskitytään paljon juuri lannan hyötykäyttöön, on siinä, että Tanskassa on paljon karjatiloja ja lanta nähdään tärkeänä energianlähteenä. Biokaasun tuotanto on havaittu kustannustehokkaaksi tavaksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Maataloussektori tuottaa Tanskassa 16 % maan kasvihuonekaasupäästöistä, joten mahdollisuus vähentää päästöjä on suuri. Lisäksi biokaasuntuotannossa saadaan ympäristöhyötyjä. Biokaasulaitoksien prosessin tuote on valmis lannoite, jonka typpi- ja fosforipitoisuudet tiedetään tarkemmin kuin raakalannan. Biokaasun tuottaminen nähdään maatiloille hyvänä sivutoimintana ja mahdollisuutena.

Tanskassa myönnetään biokaasulaitoksille 20 % investointituki. Kunnat takaavat investointiin tarvittavasta lainasta 60 %.  Biokaasulaitosten sähköntuotantoon on takuuhinta. Vuonna 2011 sähkön myynnistä sai 10,4 eurosenttiä kilovattitunnilta. Vastaavaa tukea myönnetään myös, mikäli biokaasu myydään suoraan lämmitykseen tai maakaasuverkkoon. Kunnilla on velvoite varata biokaasulaitoksille maa-alueita. Biokaasulaitoksia on Tanskassa jo 172 kappaletta. Niistä 60 on pieniä, yksittäisten viljelijöiden perustamia laitoksia. Isoja useamman maatilan yhdessä pyörittämiä laitoksia on 21. Nämä suuremmat laitokset ovat jakautuneet tasaisesti ympäri maata. Vuoden 2000 jälkeen on uusia biokaasulaitoksia perustettu vain muutamia vuodessa. Tämä johtuu siitä, että rasva on kustannustehokkain raaka-aine biokaasun tuotannossa ja rasvaa sisältäviä jätteitä ei ole enää enempää tarjolla.

Haasteena on saada pelkkää lantaa käyttävät biokaasulaitokset kannattaviksi. Tähän pyritään uusia menetelmiä ja teknologiaa kehittämällä sekä yhteistyömahdollisuuksia luomalla. Parhaiten toimii, kun yhdessä laitoksessa käsitellään useiden tilojen lantaa. Tanskalaisilla tiloilla 88 % lannasta on lietelantaa, 33 miljoona tuhatta kiloa vuodessa. Lietelannan vesipitoisuus on 90-95 %. Taloudellisinta on erottaa vesi lannasta ennen kuin lanta kuljetetaan biokaasulaitoksiin, jolloin on kannattavampaa kuljettaa lantaa kauempaakin ja biokaasulaitos saa tehokkaampaa raaka-ainetta. Tällä hetkellä vain 3 % lietelannasta käsitellään veden erottamisprosessissa. Kiinnostus vedenerotuslaitteistojen hankintaan on kasvanut erityisesti alueilla, joilla on tiheässä kotieläintuotantoa sekä alueilla, joilla on herkästi pilaantuvia vesistöjä ja suuria kotieläintiloja. Biokaasulaitosten toiminnan edistämiseksi on vielä paljon tehtävää. Kysymyksiä herättää myös, kenen olisi maksettava lannan separoiminen sekä kuinka minimoidaan typen ja hiilen hävikin lannan varastoinnissa ja nestemäisen lannan kuljetuksessa.

Joillakin biokaasulaitoksilla tuotanto perustuu energiakasvien kuten maissin viljelyyn. Maissi on energiapitoinen ja tasalaatuinen tuote, jota viljelijät osaavat viljellä. Se on hyvä lisä silloin, kun ei ole muuta syötettä tarjolla. Energiakasvien viljelystä ruokakasvien sijaan käydään jatkuvaa debattia. Tanskassa keskustellaan siitä, pitäisikö kehittää tukijärjestelmä, joka suosisi lannan käyttöä biokaasulaitosten syötteenä energiakasveja enemmän. Biokaasun tuotanto on hyvin merkittävässä asemassa Tanskassa ja hallitus haluaa edistää biokaasun tuotantoa. Tukemalla tuotantoa halutaan varmistaa, että biokaasua on saatavilla ympäri vuoden. Biokaasun käyttöä halutaan edistää kuljetusalalla, niin julkisella kuin yksityiselläkin. Lisäksi biokaasua halutaan syötettävän maakaasuverkkoon.